Raputerveisiä Hämeestä! Olen lueskellut nettikirjoituksianne ja täällä meitä on kiinnostanut tuo teidän rapuruttonne siinä Valkiajärvessä. Eikös siellä Kankaanpäässä ja vähän teidän suunnallanne ollut rutto samoihin aikoihin myös Venesjärvi-nimisessä järvessä? Meillä tällä Hämeen suunnassa rapurutto vei parilta saman suunnan järveltä myöskin ravut muutama vuosi sitten peräkkäin. Järvillä ei ole yhteyttä toisiinsa, eikä ole tietoa jotta olisi ristiin ravustettu likaisilla merroilla. Kun kyläkunnatkin pikkuisen vierastavat toisiaan ja omivat rapujansa, niin ei tällaisia ravustajia ole nähty niitä vähän vahditaankin. Me ollaan epäilty, että ruton olisivat tuoneet järvien uudet asukit joita ovat joutsen ja minkki. Joutsenet ovat täällä paljon lisääntyneet ja eritoten keväällä ja syksyllä ne mullaavat vesiä. Sama se on noilla minkeillä, joita niin kovalla touhulla on ”vapautettu”. Eikös joutsen monella vesillä kiertävänä isona lintuna tai minkki karvaturkissaan voisi rapubakteeria kantaa? Meillä rutto ilmaantui sen jälkeen, kun näitä uusia elukoita alkoi täällä enempi näkyä. Kuinka lienee siellä? 20.10.2007 ---------- Arv. nimimerkki ”Hämäläinen”! Kyllä täälläkin asiasta jotain puhetta on ollut, ja on mainittu myös supi. Kun nimimerkki nyt tällaisen asian esille otti, niin olemme lähettäneet asiasta kysymyksen rapututkijoille. Panemme vastaukset tälle palstalle jos ja kun ne saadaan. –UKI K. ---------- Ja näin asiantuntijat vastaavat: Filosofian tohtori, rapututkija Japo Jussila Raputietokeskus: Kyllä se rapurutto voi levitä minkä tahansa materiaalin mukana, joka viedään tai menee märkänä tai kosteana vesistöstä toiseen, tämä on tilanteen lyhyt yksinkertaistaminen. Tämä perustuu siihen, että rapurutto on eräänlainen sieni (oomykeetti), joka leviää itiöinä märässä materiaalissa ja siis luonnostaan vedessä. Itiö liikkuu pääosin passiivisesti, mutta kykenee hakeutumaan kohti rapua, sillä itiöllä on uimarihmat (tehottomat veden virtausta vastaan mutta tehokas pienillä matkoilla ja suuntautumisessa). Nykytiedon mukaan itiö voi elää rapua etsiskellen noin kuukauden ajan, johon sisältyy kolme lyhyttä lepovaihetta (ui-lepää-ui-lepää-ui-lepää-ui). Jos uimavaiheen aikana ei löydy rapua niin itiö kuolee. Tämä siis nykytiedon mukaan. Kaiken tämän teoreettisen pohdinnan jälkeen käytäntöön: yleensä rapurutto leviää sairaan ravun tai ravunosan mukana ja levittäjänä on ainakin välillisesti ihminen. Myös muut vesillä liikkuvat eläimet, kuten linnut ja nisäkkäät, voivat levittää rapuruttoa (=rapuruton itiöitä). Yleensä rapuruton levittäjinä on nimetty minkki, saukko, vesilinnut ja ihminen. Lista voi siis olla pitempikin ja saattaa antaa sen tunteen että asialle, rapuruton leviämiselle, ei voida mitään. Kyllä voidaan! Pitää vaan minimoida oma osuus ja suurin uhka on poistettu. Asiasta löytyy lisää tietoa sivuilta www.rapurutto.net ja mm Kuopion yliopistossa tehdään koko ajan töitä rapuruton salojen selvittämiseksi. Uutta tietoa on saatavilla lähimmän vuoden aikana. Rapuista jatkoa toivoo Japo Jussila 6.11.2007
Eläinlääkäri, rapututkija Satu Viljamaa-Dirks Elintarviketurvallisuusvirasto Evira: Kyllä periaatteessa kaikki vedessä käynyt ja märkänä siirtyvä voi ruttoitiöitä kuljettaa. Erityisesti jos järvessä on akuutti tautiepidemia ja todennäköisesti itiöitä paljon vedessä, pienikin määrä vettä riittää, ja siirtyminen on tietysti sitä todennäköisempää, mitä lähempänä seuraava järvi rapuineen on. Tämä tartuntatie on teoreettisesti tiedostettu, mutta ei koskaan ole voitu kiistattomasti osoittaa. Satu Viljamaa-Dirks 5.11.2007
|